Tää päivä on jotenkin niin maanantai kun vaan voi olla.

Lapsi, tuo nuorin, on sellaisessa päiväkodissa, josta tykkään, on kiva päiväkoti, ainakin alkuun on ollut.
Nyt en vaan enää tiedä, koska..

Pienin tosiaan on ainoa kun on enää päiväkodissa.
Viime perjantaina tuli soitto: "Voitko tulla hakemaan tän lapsen, kun sillä on täitä."
Mulla oli puoli tuntia siihen, että pääsen töistä, joten ilmoitin hakevani kolmen jälkeen, niinkuin ennenkin, kun en viitsis lähteä töistä paljon aikaisemmin, ettei tuu sanomista.

Viikonloppuna pienin oli isällään, joka pesi lapsen pään täi-shamppoolla, tai ainakin uskoisin niin.
Tänään tuli taas soitto, puolen päivän maissa: "Voitko tulla hakemaan ton lapsen heti pois, kun sillä on pää täynnä täitä."
Järjestin asian niin, että pääsen lähtemään aikaisemmin, mikä vituttaa mua suuresti, he olivat koittaneet soittaa äidille, mutta äiti on ollut töissä yön, joten se nukkuu, en mä voinu herättää sitä, eikä tota äitiä tuolta kyllä olis saanu hereillekään, se kun nukkuu, vaikka pommi räjähtäis vieressä.

Joten lapsen hakuun ja täi-shamppoo päähän.
Lapsi ei ollut moksiskaan, on jo tottunut, koska tää on tänä kesänä/syksynä nyt neljäs kerta.
Sanoin, että tällä kertaa ne kyllä on tullu päiväkodista, koska meillä ei niitä kotona ole muilla.
"Kyllä me tosiaan nyt katsotaan sitten muidenkin päät, mutta kun kaikki ei ymmärrä kunnolla suomea."

Munko vika se saakeli on, että ne ei suomea osaa??
Ei se mun mielestä siltikään ole syy olla tarkistamasta päitä ja ilmoittamasta ettei lasta saa tuoda, tai että lapsi pitää hakea, vituttaa suoraan sanottuna, että tuntuu olevan niin, että meidän lapsi on otettu silmätikuksi tuolla.
Voisin haluta sanoa pari valittua sanaa, mutta tiedän siitä aiheutuvan vain lisää ongelmia.
Enkä nyt jaksais alkaa tapella päiväkodin kanssa.

Noh, pää on nyt pesty, jos se sitte lähtisi paranemaan se täi asia tässä taloudessa.
Mutta saakelli että jos ne nyt tulee takaisin taas, niin saa kohta alkaa päiväkoti etsimään syytä muualta, tai alkaa tekemään asialle jotain niin, ettei mulle tule sellaista oloa, että meidän lapsi on jotenkin silmätikkuna tän täi-asian kanssa

Töihin taas huomenna sitten, vituttaa vaan kun tänään jouduin lähtemään aikaisemmin, mutta onhan tuon lapsen hyvinvointi nyt tärkeämpää, en mä sitä sano.
Joskus elämä vaan menee näin.
Jos huomenna sais olla ihan koko päivän töissä. (Hehe)

Lapsi onneksi on ihan reipas tuon shamppoo asian kanssa, vielä viime keväänä, kun tukka piti pestä, tuli siitä kauhea huuto, kun hiukset kastu ja varsinkin jos vettä meni naamaan, ei siitä kyllä vieläkään tykätä, mutta nyt se sujuu jo paremmin, kun pikkuinen osaa laittaa naaaman niin, ettei vesi automaattisesti mene naamalle.

Eikä se tosiaankaan sen lapsen vika ole, että sillä on täitä, tai että jouduin lähtemään aikaisemmin töistä, lapsen puolesta harmittaa, ei se sille kivaa ole kun koko ajan epäillään että on täitä.
Varsinkin kun lapsi jo ymmärtää sen, että pitää pestä aine tietyllä aineella kun on täitä, että täit asuu päässä.

(tää on kirjotettu maanantaina kiukkuisena ja turhautuneena, julkaisin kuitenkin vasta tänään)