Yövyttiin tosiaan se yksi yö siellä Kärsämäellä, saatiin auto maanantaina illalla ja ajeltiin siitä sitten Ylläkselle.
Oli kyllä hienoa ajella yöllä, lunta oli ja maisemat ihan sairaan upeita.
Oltiin harmittavaa kyllä, niin väsyneitä ettei jaksettu pysähtyä kuvaamaan tähtitaivasta missään matkan varrella

Saavuttiin perille, niin meille oli jo tehty peti valmiiksi, purettiin auto ja päätettiin vaan mennä suoraan nukkumaan.
Seuraavana aamuna lähdettiin sitten tutustumaan tunturiin.
Oli kyllä hienot maisemat.

Soiteltiin koteihin, että jos vaan kaikille sopii, niin ollaan vielä yksi yö tunturissa ennen kuin lähdetään kotiin, että saadaan levättyä ja tutustuttua maisemiin ja tyyppeihin sielä, kunnolla, ilman kiirettä.

Käytiin Äkäslompolossa Jounin kaupassa, nähtiin poroja, mentiin syömään Selvään Pyyhyn ja sitten illalla mentiin vielä Kaappiin. Mä kun olen monta kertaa tullut kaapista raamit kaulassa ulos, oli oikeestaan hauskaa sanoa, että olen Kaapissa, että sielä oli vielä kivaakin.

Kun oltiin syömässä, alkoi sataa lunta ja sitähän sitten riitti.
Varmaan valehtelematta sitä tuli sellainen 50cm.
Autokin oli sitten Kaapista lähtiessä hangessa jumissa, ensin siis siinä parkkipaikalla, sitten mökkitiellä ja siellä sitä sitten jo auttoi hangesta apujoukotkin, jotka tosiaan soitettiin paikalle, kun ei enää itse tiedetty miten sen sieltä hangesta sais pois.

Kun vihdoin saatiin auto mökin pihaan, oli tullut ulkoiltua ja nautittua poskilihasten jumiuttamista nauraen.

Seuraavana aamuna syötiin aamupala ja käytiin katsastamassa pikkusiskon työpaikka, joka oli just niin makee kuin olettaa voi.
Ja ne maisemat, ai-että, hieman harmittaa ettei ollut aikaa jäädä pitemmäksi aikaa.
Mutta voihan se olla että joskus sinne vielä pääsee takasin, jäi sinne paljon hyviä tyyppejä, sisko mukaan lukien.

 

Kotimatka meni aika nopeasti, ajettiin suorilta kotiin. Tietenkin siis yks pieni pysähdys tehtiin Haaparannassa, koska siellä on liike jossa äidin mukaan "pitää" aina käydä.

Saatiin me tietenkin kotimatkallakin autosta osa kadotettua, mutta se on sellainen kosmeettinen haitta, ei vaikuta auton ajettavuuteen tai toimintaan muuten.

 

Mutta mitä sitten liikkui mun päässä matkan aikana, noin kehonkuvallisesti?
Noh kuulkaas, kehodysforia veti aika pahaksi.
Kärsämäellä sain nukuttua ilman binderiä, sain aamulla levitettyä testogeelinkin ilman ongelmia.
Ylläksellä taas, ne kaksi yötä, nukuin tässä mun binderissä. (rintakehää litistävä "erikois" vaate)
Kerroin kotiin päästessä, että nukuin binderissä kaksi edellistä yötä, etten ole sitä riisunut, olen vain helmaa nostanut sen verran että saan testot levitettyä. Ei ollut muuten tuo tyttöystävä siitä kovinkaan iloinen, kun ihon pitäisi antaa hengittääkin

Mutta onneks se oli ainoa asia mikä mun kehossa juuri tuolla matkalla oli väärin.
Naisellisetkin kun ehti onneksi loppua ennen kuin tuo matka alkoi, se olis sitten ollut jo kohtalon ivaa.

 

Nyt taidan jatkaa noiden kuvien käsittelyä, ja jos oikein kovin innostun jostain upeasta kuvasta, saatan sen jakaa sitten tännekin, mutten lupaa mitään.