Hupsista, taas on kaksi kuukautta mennyt kuin varkain.
Mitäs tähän väliin kuuluu..

Kuntoutuksessa on oltu ja nyt oon työharjoittelussa, vielä viikko sitä ja alkaa loma, jonka jälkeen harjoittelu jatkuu.
Siellä on kyllä kivaa olla töissä, olen pitäny siitä oikein paljon, toivon että alalta löytyis mulle duunipaikka tai oppisopimuspaikka, jos saisin vaikka duunin sitä kautta.

Koulut loppu, todistus oli kohtalainen, tytöllä pitäis vähän parantaa yhtä ainetta, mutta kun mielenkiintoa ei taida olla ja vielä vähemmän on, koska pitää itseään tyhmänä, eikä usko vaikka miten sanoisi toisin.
Tekee pahaa, kun ei osaa auttaa toista, itsetunto on pahin vihollinen mitä voi olla.

Päiväkodissa oli juhlat, ne oli hienot, molemmilla. Keskimmäisen juhlissa vältin itkemistä, että pystyn ottamaan kuvia pojasta, mutta onnistui onneksi sekin.
Tyttis taas itse itkusti muutaman kyyneleen.

Tyttis on painanu töitä koko ajan ja tuntuu olevan väsyny.

Muutettiinkin tuossa jonkin aikaa sitten, nyt on kamat uudessa asunnossa, jossa meilläkin on oma makkari. Ihan luksusta.

 

Mutta mitä kuuluu prosessiin

Sain ekan piikin 8 viikkoa sitten nebidoa.
Huomenna sais hakea uuden piikin, jonka sais sitten lyödä lihakseen heti.
Jos vaan rahaa on, niin juoksen vaikka sinne apteekkiin hakemaan sen piikin.
Menkat tuli silti vielä, senhän te halusitte tietää.. (sori)

Mutta nyt oli niin niukat menkat, että toivoisin nebidon tehonneen ja ens kerralla ne jäis jo välistä kokonaan.
Partaa on sellaista hyvin vaaleaa ja hentoista karvaa, amisviiksien alut on paikalla, jos vaikka sais sitten ne kasvamaan ensin.

Painon kanssa on pysähdetty tänän junnaamaan, mikä on jännä, kun housut tuntuu isommilta ja vyöhön piti iskeä lisää reikiä.
Mutta kai se läski vaan siirtyy sit jonnekkin muualle, aivoihin kenties?? Sit mä olisin läskipää.

 

Huomaako jostain etten oo nukkunu viimeaikoina kunnolla?
Pitääkin yrittää tänään mennä ajoissa nukkumaan, jos ei muuten niin melatoniinin avulla.